Eliniänhallintaa turvallisesti ja tuottavasti

Eliniänhallintaa (Plant Life Management) on tehty teollisuudessa aina, mutta vasta viime vuosina siitä on alettu puhumaan omana disipliininä ja siihen on alettu kehittämään uusia menettelyjä. Keskustelun kohteena on ollut myös eliniänhallinnan avulla saavutettavat hyödyt. Eliniänhallinnassa käsitellään suuria kokonaisuuksia ja tehdään pitkän tähtäimen suunnittelua; kvartaalitaloudessa vaikeita asioita. Tästä syystä eliniänhallinnalla saavutettavat hyödyt sekä turvallisuus- että talousnäkökulmasta on tuotava perustellusti esille. 

Eliniänhallinnan hyödyt ovat moninaiset, mutta niiden vaikutukset ovat usein pitkäjänteisiä. Lyhyellä aikavälillä nähtäviä hyötyjä ovat lähinnä henkilöstön ajankäyttöön liittyvät, esimerkiksi manuaalisen työn tarvetta vähentävät vaikutukset. Suurin osa hyödyistä ilmenee pidemmällä aikavälillä, kun esimerkiksi varaosien teknologinen ikääntyminen saadaan haltuun, tai kun määräaikaishuoltojen aikavälejä saadaan turvallisesti pidennettyä. 

Mutta mitä eliniänhallinta käytännössä on? Monet toimenpiteet voidaan luokitella eliniänhallinnaksi, aina kunnossapidosta lähtien, varaosatietokannan hallintaan ja määräaikaistarkastuksista vikatilastojen seurantaan. Ylemmällä tasolla eliniänhallinta on laitoksen kokonaisuuden hahmottamista, kaikkien laitteiden ja järjestelmien ikääntymisen tunnistamista ja siihen varautumista. Tällä tasolla varmistetaan myös, että laitteille ja järjestelmille tehtävät tarkastustoimenpiteet ovat riittävät ikääntymisen tunnistamiseksi ajoissa ja että kunnossapitotoimet ovat riittävät hillitsemään kaikkia ikääntymisilmiöitä. Toimenpiteiden tekemättä jättäminen on sallittua, mutta sen on oltava perusteltavissa; onko laitteen turvallisuus- ja käytettävyysmerkitys niin vähäinen, että sen vikaantuminen käytössä on hyväksyttävää, eli se voidaan vaihtaa tai korjata vasta sen vikaannuttua?

 

On ihan ok, että vaihdat auton valaisimen polttimon vasta kun se menee rikki, eikä sinulla edes ollut kotona varapolttimoa, mutta auton jarruletkut olisi hyvä uusia ennaltaehkäisevästi hyvissä ajoin ennen niiden rikkoontumista. 

 

Ylätason suunnittelun lisäksi eliniänhallintaan kuuluu pitkän tähtäimen suunnittelu sekä ennakoivan kunnossapidon hyödyntäminen. Pitkäikäisten teollisuuslaitosten järjestelmien ikääntymistä seuratessa voidaan arvioida todennäköinen jäljellä oleva turvallinen käyttöikä; järjestelmien ja laitteiden ikääntyessä niiden vikaantumistodennäköisyys kasvaa ja ne vaativat tiiviimpää kunnonvalvontaa ja laajempaa kunnossapitoa. Näistä toimista aiheutuvat kustannukset kasaantuvat ja jossain vaiheessa edes ne eivät voi taata laitteen tai järjestelmän käytettävyyttä. Tunnistamalla ikääntymisilmiöt ja arvioimalla niiden aiheuttama vaikutus elinikään voidaan pitkälläkin tähtäimellä suunnitella järjestelmien laajamittaisia modernisointeja ja kunnostustöitä. Eri järjestelmille voidaan asettaa kiireellisyyskertoimet niiden ikääntymistilanteen mukaan, mikä puolestaan helpottaa päätöksentekoa investointisuunnittelussa ja investointien priorisoinnissa. 

Ennakoivalla kunnossapidolla saadaan myös aikaan huomattavia hyötyjä perinteiseen määräaikaiseen kunnossapitoon verrattuna. Tunnistamalla ikääntymistrendit ja niistä aiheutuvat laiteviat, voidaan laitteiden ikääntymistä ja vikaantumista ennakoida esimerkiksi kunnonvalvonnan testien avulla, tai reaaliaikaisesti prosessidatasta. Tämä mahdollistaa kunnossapitotoimien ajoittamisen siten, että toimenpiteillä varmistetaan laitteen käytettävyys, mutta toimenpideväli jää usein harvemmaksi kuin määräaikaisella kunnossapidolla, jolloin säästetään sekä aikaa että rahaa, ja minimoidaan kunnossapidon yhteydessä tapahtuneen inhimillisen virheen aiheuttama vikaantumistodennäköisyys.

 

On turha hankkia isoa kasaa polttimoita varastoon, jos LED-teknologia kehittyy niin nopeasti että seuraavan polttimon hajotessa saat tilalle kaksin kerroin tehokkaamman ja edullisemman LED-valon. 

 

 

Eliniänhallintaa voidaan helpottaa ja tehostaa erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla. Prosessidatan seurantaa ja laitteiden vikaantumistrendejä voidaan seurata tekoälyn avulla. Kokonaisuuksien hahmottamista voidaan helpottaa tietokantojen, automaation sekä laitosjärjestelmien visualisoinnin avulla. Digitalisaatiossa on kuitenkin pidettävä mielessä, että luotettavien tulosten perusteena ovat luotettavat lähtötiedot, joskin etuna on kyky käsitellä suuria määriä tietoa. Tällöin yksittäisen tiedon luotettavuudella ei ole välttämättä merkitystä. Joka tapauksessa digitaalisten ratkaisujen käyttöönottovaiheessa kannattaa panostaa resursseja, jotta varmistetaan että lähtökohdat ovat kunnossa ja että lopputuote toimii niin kuin pitääkin. 

Eliniänhallinta on siis laajan kokonaisuuden käsittävä termi, jonka tarkoitus on yleensä selvä mutta käytännöksi muuttaminen ja selittäminen hankalampaa. Käytännön toimenpiteitä voidaan toteuttaa monilla eri tavoilla ja eri työkaluilla, mutta tärkeintä on muistaa kokonaisuuksien hahmottaminen ja niiden hallinta. Lopputulos on kuitenkin sama: eliniänhallinnalla saavutetaan parempi laitosturvallisuuden taso ja sillä optimoidaan kunnossapitoa ja kustannuksia.

 

 

Joel Maunula

T&K Päällikkö, Platom Oy

Laitosturvallisuus ja optimointi, Eliniänhallinta

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *